Tästä se lähtee!

Päätös on kypsytellyt päässä jo hyvän aikaa – ja ihan syystä. Enhän ole koskaan lähes 30-vuotisen elämäni aikana pitänyt edes tipatonta tammikuuta, saati tehnyt ainoatakaan lupausta uudelle vuodelle. Syynä on ollut se, että olen kokenut eläneeni kaikella tapaa tasapainoisesti ja kohtuullisesti. Täten en ole aiemmin kokenut alkoholin kulutuksenkaan olleen itselleni ongelma. Olen kuitenkin tullut siihen pisteeseen (vaiko ikään?), että se on alkanut jo tuntua siltä, vaikka varmasti moni määrittelisi käyttöni ihan normaaliksi.

Huomasin juuri taakse jääneen hektisen syyslukukauden aikana, että muutos oli tultava. Opiskelen toista vuotta sosiaalitieteitä Tampereen yliopistossa. Ainejärjestöaktiivina ja tuutorina olen ollut järjestämässä arkerasti erilaisia bileitä - ja osallistumassa niihin vielä ahkerammin. Lähestulkoon viikoittaiseen juhlimiseen mennyt aika sekä dagen efter -olotila yhdistettynä työn vuoksi rajusti heittelehtiviin vuorokausirytmeihin johti lopulta jatkuvaan väsymykseen syksyn aikana. Liikunnan jäädessä yhä vähäisemmäksi ja siten ongelman eskaloiduttua entisestään, unen puute ja sen huono laatu näkyivät niin opinnoissa edistymisessä kuin fyysisessä ja henkisessä kunnossakin. Energiaa ei riittänyt enää kuin rimaa hipovaan suoriutumiseen, jos siihenkään. Muutos oli tultava ja tässä saattaa olla sen siemen.

Profiilini alkoholin kuluttajana on ollut suomalaisena niin sanotusti ”normaali”. Raskas työ, raskaat huvit -tyyppinen ajattelu on periytynyt kulttuurin muassa myös kotikasvatuksesta: alkoholia on nautittu iloon, suruun ja erityisesti rentoutumistarkoituksessa. Eräät seikat ovat kuitenkin aikuistuttuani vaikuttaneet negatiivisessa mielessä alkoholinkäyttötottumuksiini. Näitä ovat nähdäkseni 1.) pitkittynyt opiskelijaelämä, 2.) sinkkuus sekä 3.) työni baaritarjoilijana.

Siksipä lähdenkin nyt vuodeksi 2015 haastamaan itseni uudella tavalla! Vaikka projektissani onkin ensisijaisina tavoitteina energisyyden lisääminen ja oman potentiaalisen ongelman kohtaaminen, tuntuu alkoholin jättämisestä koituvan paljon muutakin hyvää. Tulenkin tässä blogissani arvioimaan muun muassa säästetyn rahan määrää, liikunnallisuuttani sekä erittelemään yleisesti alkoholin jättämisen vaikutuksia olotilaani ja kehooni.

Individualistisen ja taloudellisen aspektin lisäksi pyrin tuomaan blogissani esille myös alkoholikulutuksen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman. Blogi itsessään on itselleni motivaattori, sillä tiedän ettei kulttuurimme päästä minua missiossani helpolla. Minua tulevat kiusaamaan pelkät omat ajatukseni siitä, kuinka kaikki on hyväksi kohtuudella ja täysi absolutismi pelkkää typeryyttä. Minua tulevat houkuttelemaan sosiaalisten tilanteiden, juhlien ja erikoispäivien tarjoilut sekä ilmaiseksi saadut tai tarjotut juomat. Joskus pelkkä tilanne voi laukaista minussa lähes ehdollistumista muistuttavan, pysäyttämättömän halun käydä yhdellä palkitakseni itseäni tai rentoutuakseni. Haluan blogissani kertoa, millaisissa tilanteissa ja kuinka usein olen kokenut olevani lähellä periksiantoa. Näin blogi toimii pelastusrenkaana. Ainakin teoriassa.

Tänään saan vielä nauttia Dionysoksen sulonektareita, mutta viimeistään 31.12. lähtien olen selvänä kaikki 365 päivää. Vuoden viimeinen päivä menee näet tarjoillessa tulilientä iloisille uudenvuodenjuhlijoille..

Erittäin railakkaita juhlia ja uutta iloa uudelle vuodelle 2015!